FINLANDIA-PALKINTO 2010 : Palkittu teos ja muut ehdokkaat

Kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi valitsi Mikko Rimmisen 'Nenäpäivä' -teoksen vuoden 2010 Finlandia-palkinnon saajaksi. Palkinnon suuruus on 30 000 euroa.

"Nenäpäivän huumori haastaa perusnegatiivisuuden ja kääntää mustan valoisaksi", perustelee toimittaja Minna Joenniemi.

Romaanissa keski-ikäinen täti-ihminenkin taipuu hyväksymään, että nykynuoriso voi olla hyvätapaista: "Valitsen Irman, joka toivoo, että oltaisiin vaan yhdessä ja mukavia toisillemme. Nenäpäivän lukemisen jälkeen, se tuntui oudosti mahdolliselta", Joenniemi kiittää.

Rimmisen kieltä Joenniemi pitää "ainutlaatuisen pursuavana".

FINLANDIA-PALKINTO:  Mikko Rimminen: Nenäpäivä (Teos)

Mikko Rimmisen kolmas romaani Nenäpäivä kertoo Hakaniemessä Säästöpankinrannassa yksin asuvasta, ihmisrakkaasta Irmasta. Paljon emme tiedä, mutta jollain tavalla Irman elämä on liikahtanut sijoiltaan. Ihmisseuran kaipuussaan hän ajautuu soittelemaan ovikelloja sekä omassa naapurustossaan Hakaniemessä että Keravalla, jonne hän sattumalta päätyy.

Koska ihmisten ovikelloja ei voi soitella ilman syytä, keksii Irma peitetarinaksi olevansa Taloustutkimuksen kyselytutkija. Ikävä kyllä kysymykset ovat jokseenkin hämäriä ja tutkimusmenetelmät outoja ja selitykset hatarahkoja. Viikkojen galluptöiden jälkeen alkavat jotkut keravalaisetepäillä Irman ammatillista aitoutta ja soittavat poliisille. Irma hätääntyy. Mitä ihmiset ajattelevat? Hän on sitä paitsi ehtinyt jo kovasti kiintyä haastateltaviinsa.

Irman on pakko palata paikalle, mutta kiinni jäämisen pelko alkaa käydä hetki hetkeltä aiheellisemmaksi. Mikko Rimminen on kirjoittanut uskomattoman hellän, jysäyttävän surumielisen ja tolkuttoman hauskan kertomuksen ihmisrakkaudesta. Ihminen on lämpöhakuinen ohjus. Niin on Irmakin. Hän tarttuu toimeen, toimi vain on väärä.

Koskaan ei ole suomalaisessa kirjallisuudessa kuvattu naista näin verbaalisena olentona ja haikean hellästi. Mikko Rimmisellä on nerollinen kyky saada lukija rakastamaan maailmaa kaikkinensa.

Mikko Rimminen työskentelee paitsi kirjailijana myös kirjoittajakouluttajana ja kustannustoimittajana. Rimmisen esikoisromaani Pussikaljaromaani oli Finlandia-ehdokkaana ja sai Kalevi Jäntin rahaston kirjallisuuspalkinnon 2004. Kirjasta on tekeillä elokuva. Toinen romaani Pölkky ilmestyi 2007.

Joel Haahtela: Katoamispiste (Otava)

Monikerroksinen romaani kertoo faktaa ja fiktiota sekoittaen miehestä, jonka etsintöjen kohteeksi nousee kirjailija Raija Siekkinen.

Sattuman kaupalla mieslääkäri törmää kadulla ranskalaiseen Magda Roux'hun, joka on tullut Suomeen etsimään kadonnutta miestään. Naisella on johtolanka: Raija Siekkisen kirjoittaman teoksen ranskalainen laitos. Mies muistaa lukeneensa Siekkistä, pitäneensä kirjasta, ja päättää auttaa.

Seuraavana päivänä Magda katoaa hotellistaan varoittamatta. Jokin yhtälössä jää vaivaamaan miestä. Mitä hän lopulta tietää tapaamastaan naisesta, tämän etsimästä miehestä, Raija Siekkisestä? Hän haluaa tietää enemmän.

Joel Haahtela on koulutukseltaan lääketieteen lisensiaatti. Hän on työskennellyt HUS:n sairaalalääkärinä, keskussotilassairaalassa ja Jorvin sairaalassa vuodesta 2006. Haahtelan teos 'Elena' oli Finlandia-ehdokkaana 2003 ja 'Perhoskerääjä' Runeberg-ehdokkaana 2007. Teos 'Tule risteykseen seitsemältä' palkittiin vuonna 2002 Olvi-säätiön kirjallisuuspalkinnolla.

Markus Nummi: Karkkipäivä (Otava)

Karkkipäivä on hurja ja koskettava romaani pienestä pojasta, jolle elämä on vaarallinen selviytymistaistelu. Uraansa aloitteleva kirjailija Ari maksaa kaupassa vieraan pikkupojan karkkipussin. Poika liimautuu hänen kannoilleen. Voisiko Ari auttaa pelastamaan vangitun prinsessa Mirabellan?

Samaan aikaan toisaalla tarmokas tilanhallintasuunnittelija Paula on päättänyt näyttää esimiehelleen ja kaikille muillekin epäilijöille, että hän kyllä hoitaa mahdottomankin urakan. Ari saa havaita, ettei Tomin vanhemmista ole yksin harhailevalle pojalle tueksi. Ja mitä jos naapuritalossa on oikeasti pieni tyttö, jota oma äiti pitää nälässä lukkojen takana?

Kokenut sosiaalityöntekijä Katri yllättyy selatessaan tapaukseenliittyviä papereita. Kuka oikein on kiireisimmän avun tarpeessa, laiminlyödyt lapset vai heidän tarpeilleen sokeutuneet aikuiset?

Markus Nummi on työskennellyt paitsi kirjailijana myös ohjaajana ja käsikirjoittajana. Hän on runoilija Lassi Nummen poika. Markus Nummen esikoisromaani Kadonnut Pariisi voitti J. H. Erkon palkinnon 1994.

Riikka Pulkkinen: Totta (Otava)

'Totta' on vetovoimaisen tekijän puhutteleva romaani muistin pettävyydestä, valheen armollisuudesta ja rakkaudesta.

Elsa tekee kuolemaa. Martti ja Eleonoora yrittävät totutella ajatukseen puolison ja äidin menettämisestä, vaikka suru painaa kyyryyn. Äidin olemassaolon haurastuessa katoaa Eleonooran lapsuudenmuistoiltakiinnekohta.

Tyttärentytär Anna unohtaa itsensä helposti ohikulkijoiden kohtaloihin. Maailma on hänelle kertomuksia täynnä. Sattumalta Anna saa tietää Eevasta, josta isovanhemmat ovat vaienneet vuosikausia. Eevan unohdettu tarina avautuu kerros kerrokselta. Perheessä lastenhoitajana toimineen nuoren naisen ääni vie 60-luvun alkuun, aikaan, jolloin pieni pilleri oli jo keksitty, muttei vielä uusia iskulauseita. Auki kiertyvät äitien ja tyttärien tarinat, joissa muisti pettää, koska se on armollinen vaihtoehto.

Riikka Pulkkinen opiskelee filosofiaa ja yleistä kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa. Vuonna 2006 ilmestynyt esikoisteos 'Raja' oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana ja voitti Gummeruksen jakaman Kaarlen palkinnon. Pulkkisen teokset ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta myös ulkomailla.

Alexandra Salmela: 27 eli kuolema tekee taiteilijan (Teos)

Angie täyttää 27 vuotta ja häneen iskee paniikki, ettei enää ehdi tulla kuuluisaksi taiteilijaksi ja kuolla uran huipulla idoliensa Kurt Cobainin, Jim Morrisonin,Janis Joplinin ja Jimi Hendrixin lailla ennen 28. syntymäpäiväänsä.

Angie huuhailee opiskelukaupungissaan Prahassa ja ajautuu taiteellisten ambitioidensa sekä perheensä kanssa umpikujaan. Hän päättää häipyä kuvioista.Onneksi Angien kirjallisuudenopettaja on vastikään saarnannut palavasti kalevalaisista symboleista ja paljastanut omistavansa järvi-Suomesta ihka aidon rantaosuuden.

Toisaalla pohjoisessa eletään ekologista ja hivenen kaoottista lapsiperheen elämää. Maalaiskylässä metsän keskellä asustavat äiti, isä, kolme lastasekä tietysti kuopuksen pehmosika Herra Possu. Metsäläisperheen arki järkähtelee, kun piharakennukseen muuttaa taiteilijuuttaan etsivä Angie.

Alexandra Salmelan esikoisromaani on erilaisten tekstien yhdistelmä, hurmaava sekoitus tragediaa, tilannekomediaa, farssia ja itseironista kasvutarinaa. Kukaan ei säästy pilkalta, ja lukijan nauruhermoja - ja ihan vain hermoja - koetellaan, kun Angien moninaiset yritykset taiteen kentällä kariutuvat toinen toisensa jälkeen.

Samalla luodaan hieno kuva perheen äidistä ja perheen hiljaisesta vajoamisesta kohti huoltoasemajuhlalounaita. Salmela on nerokas esikoiskirjailija, jonka tyyli yhdistelee rohkeasti niin keskieurooppalaista veijaritarinaa kuin suomalaista kansankuvaustakin.

Alexandra Salmela on syntynyt 1980 Bratislavassa, silloisessa Tshekkoslovakiassa. Salmela valmistui teatteridramaturgiksi Bratislavan Teatterikorkeakoulusta ja suomen kielen ja kirjallisuuden maisteriksi Prahan Kaarlen yliopistosta. '27 eli kuolema tekee taiteilijan' on Salmelan esikoisromaani.

Erik Wahlström: Kärpäsenkesyttäjä (Schilds)

Kärpäsenkesyttäjä kertoo faktan ja fiktion keinoin kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin elämästä.

Johan Ludvig Runeberg oli intohimoinen metsästäjä. Hänet tunnettiin myös tavastaan vangita pikkulintuja häkkeihin opetustarkoituksessa. Rullatuoliin kahlittuna hän voi haaveilla enää vain kärpästen pyytämisestä. Kärpäsenkesyttäjä on romaani ikääntyneestä kansallissankarista, jonka ainoana lohtuna ovat elämäkerturi Strömbergin vierailut ja vaimo Fredrika, joka lukee hänelle ääneen. Vanhuus on tehnyt suurmiehen ärtyisäksi, vaikka elämä onkin ollut muistamisen arvoinen. Kirjailijana Runeberg on menestynyt, mutta useimmat rivit ovat olleet työn ja tuskan takana. Eikä kansallisen ikonin asema aina ole ollut helppo. Imartelua ja julkisuutta on ollut taakaksi saakka. Mieluitenhän muistelee nuorenparin avioliiton ensi vuosia Helsingissä, Lauantaiseuraa, ystäviään Cygnaeusta, Snellmania ja Nervanderia, sanomalehtimiehen uraa.

Runebergista on kirjoitettu paljon, myöhemmin myös hänen vaimostaan, joka oli miehensä tavoin tuottelias kirjailija. Erik Wahlström ottaa kuitenkin mieluusti romaanimuodon sallimat vapaudet käyttöönsä, menee nahkoihin, tulkitsee. Kun historiantutkijat ovat tyytyneet spekuloimaan, voi romaanissa kertoa kaiken mahdollisimman uskottavasti. Jalustalle nostettujen sankareiden julkisivun takaa kun voi löytyä jotakin paljon kiinnostavampaa. Joskus se naurattaa, toisinaan itkettää.

Erik Wahlström on toimittaja-kirjailija, joka on työskennellyt Hufvudstadsbladetissa ympäristö- ja tiedetoimittajana sekä päätoimittajana. Uno Cygnaeuksesta kertova romaani 'Tanssiva pappi' oli Finlandia-ehdokkaana.